[Osa I] [Osa
II] [Osa III] [Osa
IV] [Osa
V] [Osa
VI] [Osa
VII] [Osa
VIII] [Osa
IX] [Osa
X] [Osa XI] |
|
| ~29.01.2003~ Perjantaina sattui
hassu juttu: Perheeni toivoi ruoaksi uunimakkaraa ja perunamuusia.
Laitoin itselleni salaattia, jossa on kik-herneitä ja paistoin tofua
seuraksi. Tyttäreni auttoi minua pöydän kattamisessa. Uunista nousi
i-h-a-n-a tuoksu. Kun ladoin lautasille perunamuusia ja makkaroita,
jouduin vastustamattoman mielihalun valtaan. Otin makkaran haarukalla,
puhaltelin sen ruskeaksi paistunutta pintaa hetken ja haukkasin.
Taivas. Mieheni sai kaksi makkaraa, poikani puolikkaan ja tyttäreni
yhden. Loput söin minä, ilman mitään lisukkeita, mitä nyt hieman
sinappia, syököön perhe perunamuusin kun kerran pystyvät! Loppuillan
etoi kevyesti. Ja entäs se henkinen puoli! |
 |
|
|
Lauantaina kävin apteekissa ostamassa raskaustestin koska teki mieleni
hampurilaista aamupalaksi. Testi näytti plussaa. Siis REIPPAASTI PLUSSAA!
Olenhan minä nyt haaveksinut uudesta vauvasta, mutta emme sen kummemmin
ole yrittäneet vauvaa. Siis ihan salama kirkkaalta taivaalta! Olen
tyrmistynyt. Pelottaa. Poikani on vielä pieni. Tyttäreni on jo isompi
mutta pieni hänkin. Miten minulla riittää aika kaikille lapsille? Miten
minulla riittää aikaa olla äiti ja oma itseni? Miten rahat riittävät? Entä
hermot? Vaikka tiedän mainiosti että hyvin kaikki riittää, silti
hermostuttaa. En voi uskoa tätä - käyn jatkuvasti kylpyhuoneessa
katsomassa testiä, pelkään että viiva häviää. Mäkätin tyttärelleni joka
oli käynyt ryöväämässä testin ja irrotteli niitä osia, tiedättehän,
toisistaan (mäkätin jopa enemmän kuin silloin kun hän oli ryövännyt
Keeperini ja purrut siitä sen nykimisosan irti). Viiva ei ollut hävinnyt
käsittelyssä. Päinvastoin, päivä päivältä viiva näyttää paksummalta ja
punaisemmalta. Ajattelen että olen surkealla viidennellä viikolla. Silti
surkealla ensi viikolla on mahdollista kuulla tyypin sydänäänet. Joka
kerta kun käyn vessassa, kurkkaan pikkuhousuihin toiveikkaana ja
varovasti, onko verta? Sitten huokaan helpotuksesta kun ei ole, vieläkään.
Olen ONNESSANI! Ihanaa saada vauva! Ihanaa saada pieni poika tai tyttö,
pikkusisarus noille pikkuisille. |