Riikan kantoliinatarina

Ensimmäisen "kantovälineeni", BB-rintarepun, hankin jo esikoista odottaessani vuonna 2000. Olimme mieheni kanssa innoissamme ostoksesta ja pettymys olikin suuri, kun rintareppuamme lopulta pääsimme kokeilemaan: käyttö oli tiukkojen nepparien takia mielestäni hankalaa eikä lapsi viihtynyt siinä, ehkä ison kokonsa takia, juuri ollenkaan.
Kuuluin kuitenkin joulukuun odottajien postituslistalle ja siellä ystäväni Merja kertoi hankkineensa kantoliinan, pitkän Didymoksen, hän oli ostokseensa erittäin tyytyväinen. Kiinnostuin tietenkin, itkuinen lapsi kun vaati iltaisin tuntien kantamisen. En kuitenkaan uskaltanut heti pitkää liinaa ostaa, ajattelin sen olevan ystäväni vakuuttelusta huolimatta vaikea käyttää, joten aloitin rengasliinalla. Olin sitä kokeiltuani vielä hieman tyytymätön valintaani, vaikka rintarepun sekin helppoutensa takia hakkasi mennen tullen. Lopulta rohkaistuin ja ostin Merjan innoittamana ensimmäisen pitkän solmittavan liinani, Didymoksen. Valitsin mieleiseni kuosin ja laitoin tilauksen eteenpäin. Säikähdin kuitenkin liinan saatuani sen mittaa (4,6m) ja soitinkin heti myyjälle sopien palautuksesta. Postiin en kuitenkaan heti ehtinyt ja lopulta uskaltauduin liinaa kokeilemaan. Ihastuin sillä samalla hetkellä :D Liinan käyttö olikin yllättävän helppoa ja käyttöohjeet selkeät! Poikakin viihtyi liinassa hyvin. Hankin myös lyhyen solmittavan Didymoksen pikaliinaksi lonkalle, varsinkin kesällä tämä oli vilpoisempi vaihtoehto.
Piakkoin aloin odottaa toista lastani, joka syntyi heinäkuussa 2002. Liityin silloin Kantoliinakanavalle. Kuulin Mim Sarong-rengasliinasta ja päätin kokeilla sitä. Mim Sarong pelasti minut kyllä hermoromahdukselta, tyttö oli varsinainen sylikissa. Muutenkin kai hiukan villiinnyin listalla ja laitoin molemmat vanhat Didymokseni myyntiin, ihan vain vaihtelunhalusta :D Tilalle hankin monen kokoista ja väristä liinaa, ja myynkin niitä suht nopeaa tahtia ;). Onneksi liinoilla on hyvä jälleenmyyntiarvo. *heh*
Kokeilin silloin myös hieman erityyppistä pitkää liinaa, trikoista Baby Bundleria, josta pidin paljon. Bundler oli ihanan pehmoinen ja joustava nukutusliina pienelle vauvalleni. Bundlerilla on yhä paikka sydämmessäni, kaikkein mukavin liinoistani ehdottomasti. Innoistuin trikooliinoista valtavasti, nämä ovat selkeästi se_minun_juttuni! Hankin myös Hug-a-Bubin, joka on ihanan kevyt, helppokäyttöinen ja kaunis. Tämä on ehdoton suosikkini "edustusliinana" ;). Lähes kaikkia trikooliinoja olen sittemmin kokeillut ja monista myös pitänyt. Näillä kokemuksilla trikoiset veivät tosiaan minut mennessään, tosin yksi kudottukin suosikkeihini on päässyt: Guatemalassa käsinkudottu, erittäin joustava ja pienisolmuinen Lenya. Samoin kudottu kantopussi, Maya Wrap Pouch, on aivan ihana! Helpommaksi ei liina enää VOI muuttua :D. Tytön kasvaessa tuli käyttöä myös neliörepulle, jolla sain lapsen helposti selkää mm siivoillessa, kokkaillessa tai puutarhahommissa. Kokeilin taas useimpia vaihtoehtoja ja suosikikseni nousi Sakara, josta tilasin mittatilauksena niskatuettoman version. Tässä taas on se_minun_liinani. Myös Vesiliina löysi meiltä hyvän kodin. Alkuun tyttö katseli saunomista tyytyväisenä sitteristä, mutta myöhemmin olisi halunnut vain konttailla ympäri kylpyhuonetta... Onneksi äidin hermojen pelastukseksi löysin meille vesiliinan, nyt vain laitan tytön liinaan ja menen suihkuun! Varsinkin nyt, kahden pienen lapsen äitinä, liinailu on ollut pelastus! Pihalla voi paljon helpommin vahtia esikoista pikkuisemman ollessa liinassa. Pienempänä tyttö nukkui ulkoilut liinassa, vanhempana seuraili isompien puuhia. Samoin ostoksilla käynti on paljon mukavampaa liinaillen, pääsee kulkemaan portaissa ja lapsi on taatusti tyytyväinen. Iltaitkuisen vauvan äideille (ja isille) liina on pelastus, samoin eroahdistuksissa. Ja muutenkin, on se vain niin ihanaa pitää tämä pikkuinen ihan lähellä koko ajan!
Riikka sekä lapset 12/00 & 7/02	Kommentit tervetulleita, Riikka. Lähetä oma tarinasi, info@babyidea.fi.