|
Olimme maalis-huhtikuun vaihteessa Espanjassa (2003), Nerjassa, lomamatkalla.
Meitä oli matkassa itseni lisäksi mieheni ja poikamme Jesse 1 v. 2 kk.
Kantoliinaa, Babua, käytin aluksi
lentokentällä ja koneeseen mentäessä. Jouduimmekin odottamaan koneeseen pääsyä
n. puoli tuntia. Siinä sitten kantelin poikaa pitkin käytävää ja lauleskelin
samalla. Muuten ei suostunut olemaan paikallaan ja olisi hävinnyt ihmisvilinään.
Perille päästyämme oli kätevää odottaa laukkuja poika liinassa. Ennen kuin
pääsimme huoneeseemme, täytyi käydä kaupassa. Matkarattaamme toimivat
oivallisina ostoskassien kuljetuskärryinä koko matkan ajan. Asuimme
huoneistohotellissa, joten teimme aamupalatkin itse, kaupassa käytiin joka
päivä. Siellä oli hyvin pieniä ja ohuita muovikasseja, jotka hajosivat
pienen käsittelyn jälkeen.. Kiva olisi ollut noukkia ostoksia joka päivä
kadulta. ;)
|
|
 |
Vuokrasimme auton ja kävimme tippukiviluolilla, johon ei
rattaiden kanssa päässyt. Portaita ylös ja alas, isoja nousuja. Millään ei
olisi pystynyt kantamaan poikaa, Babu oli iso pelastus. Lipunmyyjäkin
ihasteli liinaa, kuinka hyvä keksintö!
Eipä näkynyt liinoja missään, lapset olivat rattaissa, edes rintareppuja ei
tullut vastaan. Meitä katsottiin pitkään ja vähän hymyillen, kumpa vaan
tietäisivät kuinka hyvä on kävellä liinan kanssa. |
|
Takaisin tullessa odotimme lähtöselvityksessä yli tunnin! Ilman kantoliinaa
Jessen pitäminen paikallaan olisi vienyt hermot meiltä kaikilta. Ja sitten vielä
kiirehtiminen koneeseen ettei se jätä meitä kentälle. Koneessa oli kuuma, joten
Jesse oli vain lyhythihaisessa bodyssä ja kantoliina jalkojen päällä väljästi,
siihen hän sitten nukahti. Eikä herännyt edes koneen laskuun.
Reissu oli oikein mukava ja kantoliina hyvinkin tarpeellinen, ilman sitä olisi
ollut paljon hankalampaa ja tippukiviluolat olisivat jääneet näkemättä.
Maria ja Jesse
Kommentit tervetulleita,
Maria.
Lähetä oma tarinasi, info@babyidea.fi.
|
