TARPEEKSI MAITOA?

Mistä tietää, että vauva saa tarpeeksi maitoa?

Vastasyntyneellä olisi hyvä tulla kakkavaippoja 2-5 päivässä - mieluummin enemmän kuin vähemmän. Jos vauva kasvaa hitaanlaisesti ja kakkatahti on harva, kannattaa imetystä tehostaa ja imuote tarkistaa. Jos taas kakkatahti on harva, mutta vauva kasvaa hyvin, ei mitään hätää. Noin kuuden viikon iässä kakkatahti saattaa muutenkin harventua, mutta se ei suinkaan tarkoita maidon riittämättömyyttä. Kannattaa muistaa, että osittaisimetetyt vastasyntyneet saattavat kakata harvemmin. Vauva kasvaa. 0-4kk painon tulisi nousta keskimäärin vähintään 170g/vko, pituutta tulisi tulla keskimäärin 2,5cm/kk ja päänympärysmitan tulisi kasvaa keskimäärin 1,27cm/kk. 4-6kk painonnousun tulisi olla keskimäärin 110-140g/vko ja 6-12kk 60-110g/vko. Pituuskasvun tulisi olla 6-12kk iässä keskimäärin 1,27cm/kk (LLLI: The Breastfeeding Answer Book). Painonnousu lasketaan alimmasta painosta, ei syntymäpainosta. Imetetyillä vauvoilla on yleistä painonnotkahdus neuvolan nykyisillä käyrillä 3-6kk iässä, joka kuuluu asiaan. Jos vaippoja silloinkin kastuu hyvin ja vauva kuitenkin kasvaa, saa hän maitoa riittävästi. Pissavaippoja kastuu 5-6 kertavaippaa tai 6-8 kestovaippaa päivässä ja pissa on väriltään vaaleaa ja suht hajutonta. Kestovaipasta tietää, kun se on märkä, mutta kertisten kanssa se voi olla vaikeaa. Kun kertis on märkä, se on painava. Vastasyntyneen "täydeksi" vaipaksi lasketaan usein noin 50ml pissaa sisältävä vaippa. Vauva on hereillä ollessaan virkeä. Vauvan iho on terveen kimmoisa. Jos iho alkaa näyttää ryppyiseltä ja elottomalta kuin tyhjenevä ilmapallo, on syytä hakeutua heti sairaalaan. Tätä ennen on tosin vaippojen määrässä ja pissan värissä sekä painonnousussa tapahtunut selviä muutoksia.

On tärkeää, että vauvan imuote on hyvä. Muuten hän ei saa rinnasta imettyä tarpeeksi maitoa. Usein maidon riittävyyteen/riittämättömyyteen auttaa imuotteen tarkistaminen ja huonon imuotteen korjaaminen. Tässä saa apua mm. imetystukihenkilöiltä tai neuvolassa.

Mistä ei voi päätellä, ettei maitoa tule tarpeeksi?

Pumppaamalla ei saa pulloon kuin muutaman millin. Vauva heruttaa monta kertaa paremmin kuin mekaaninen pumppu. Monet äidit, joilla maitoa tulvii, eivät saa pumpattua yhtään maitoa. Käsin lypsäen voi myös kokeilla saada esim. pakkasmaitoa kerättyä. Hyvät käsinlypsyohjeet erinomaisine herutusneuvoineen: ns.Marmet'n tekniikka. Vauva kitisee ja on levoton iltaisin. Etenkin vastasyntyneellä tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Vauva ”lataa akkunsa” iltaisin sekä tankkaa yötä varten. (Tästä on loistava juttu Imetystukilistan sivuilla.) Lisämaitoa ei kannata antaa ”varmuuden vuoksi”. Se todennäköisesti uppoaa vauvaan, mutta on samalla omasta maidon muodostumisesta pois. Rinnat kun pyrkivät muodostamaan maitoa sen verran, kuin mitä niistä pois imetään. Vauva syö useammin kuin neljän tunnin välein. Neljän tunnin syöttöväli on tullut korvikkeella ruokittujen vauvojen normaalista rytmistä, korvike kun sulaa hitaammin ja on muutenkin tujumpaa tavaraa kuin äidinmaito. Imetetyn, vastasyntyneen vauvan tulisi syödä vähintään 8-12 kertaa vuorokaudessa. Tasaisesti jakautuessaan se tarkoittaa maksimissaan 2-3 tunnin välejä. Monilla vauvoilla nämä välit eivät ole näin tasaiset, vaan he saattavat syödä aamupäivällä ja yöllä harvemmin ja etenkin iltaisin tiheämmin. Tämä on täysin normaalia. Alun ”dolly partonien” jälkeen rinnat tuntuvat tyhjiltä nahkarukkasilta. Rinnat eivät varastoi maitoa suuressa määrin, joten rintojen pinkeys ei kerro mitään maidon riittävyydestä. Kun hormonitoiminta ja sen myötä maidon muodostuminen tasaantuvat, kudosnestekin rinnoissa vähenee, jolloin rinnat saattavat tulla rukkasiksi. Vauva saa yleensä kuitenkin riittävästi maitoa. Vauva haluaa joskus syödä tiheämmin. Ns. tiheän imun kausia tulee vauvoille noin 3 ja 6 viikon iässä samoin kuin noin 3 ja 6kk iässä. Tämä ei ole merkki maidon loppumisesta, vaan vauva pitää yllä maidon muodostumista kasvupyrähdystään varten. Lisäksi yleensä ensimmäiset kuusi viikkoa ovat maidonerityksen kannalta tärkeitä ja vauva erityksen käynnistämiseksi kunnolla viihtyykin paljon rinnalla. Vauva ”riehuu” rinnalla, eli ottaa kiinni, päästää irti, ottaa kiinni, repii rintaa yms. Voi olla, että herumisnopeus ei ole vauvan mieleen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että maito olisi loppumassa. Vauva saattaa myös olla ”herännyt” tähän maailmaan, jolloin ympäriltä löytyy paljon kiinnostavia asioita, eikä imemiseen ole niin hyvin aikaa, kun pitää pitää huoli siitä, ettei mikään mielenkiintoinen livahda ohi :-). Herumista ei tunnu. On paljon naisia, jotka eivät tunne herumista. Ja vielä enemmän niitä, joilla heruminen on aluksi tuntunut, muttei enää jossain vaiheessa. Jos vauva kasvaa, ja pissavaippoja tulee hyvin, saa vauva riittävästi maitoa. Vauva heräilee yöllä usein syömään. Onko päivällä niin paljon muuta tekemistä, ettei vauva ehdi syödä? Silloin hän ottaa vahingon takaisin yöllä. Lisämaito tai vellitankkaus illalla eivät yleensä poista tätä ”ongelmaa”. Kannattaa ennemmin panostaa päiväimetyksiin ja vaikka vähentää kiinteiden määrää päivällä, jolloin vauva saa enemmän maitoa, eikä _ehkä_ halua sitten yöllä tankata. Äidillä/anopilla/siskolla/kummin kaimalla maito ”loppui” esim., kun vauva oli 3kk. Maidon muodostuminen ei ole perinnöllistä. Usein maidon ”loppumiseen” on syynä tiedon/avun puute. Jos on imettänyt jo 3kk, ei maito lopu yhtäkkiä. Siinä vaiheessa rinnat jo ovat tottuneet toimimaan ”meijerinä”, eikä maidon muodostumista järkytä mikään muu kuin se, että maitoa menee vähemmän, jolloin muodostuminenkin vähenee, jolloin maitoa menee vähemmän, jolloin... Rinnat eivät muuttuneet raskauden aikana. On monia, joilla rinnat eivät muutu raskauden aikana, mutta silti he imettävät menestyksekkäästi.