Minulla on reilut 10 kk vanha poika joka ei vielä ole maistanut korvikkeita tai hapanmaitotuotteita. Olemme pärjänneet hyvin äidinmaidolla ja muutamista hankaluuksista huolimatta imetys on ollut ihan mukavaa. Olen kuitenkin nyt alkanut jo miettimään pojan hidasta vieroittamista rinnasta . Yösyömiset ovat jääneet jo joku kuukausi sitten pois ja nykyisin poika syö 5 kertaa päivässä, aina kiinteän ruoan jälkeen (paitsi aamulla ennen puuroa). Olisiko nyt hyvä vähitellen aloittaa hapanmaitotuotteiden antaminen? Kuinka tärkeää on pitää kiinni siitä, että antaa oikeaa maitoa vasta vuoden iässä ja mihin tämä ikäsuositus perustuu? Korvikkeita en haluaisi antaa, kun ollaan jo näin pitkään pärjätty ilman. Olen kuullut siitä, että liian aikainen maitotuotteiden antaminen voi altistaa diabetekselle. Pitääkö tämä paikkansa? Onko siis parempi imettää yli vuoden ikään asti ja aloittaa vähitellen maitoon totutteleminen vuoden iässä. Onko lapselle ja äidille parempi lopettaa imetys vähitellen, esim. vähentäen yhden syötön kerrallaan?

Tässä nyt muutama kysymys. Palaan asiaan jos niitä tulee vielä lisää. Kiitos jo etukäteen.

Hei!

Nykyisten suositusten mukaan hapanmaitotuotteita voi tarjota makuannoksina 10kk iästä eteenpäin. "Raakaa" lehmänmaitoa suositellaan annettavaksi vasta yksivuotiaana lähinnä siitä syystä, että lehmänmaidon proteiinit rasittavat vauvan munuaisia jonkin verran enemmän, ja olisi suotavaa antaa vauvan suoliston kypsyä rauhassa. Lehmänmaitoa kypsennettynä voi toki kokeilla antaa jo aikaisemmin. Kysehän on vain suosituksesta eikä tiukasta määräyksestä, joten on jokaisen perheen oman harkinnan varaista, koska lehmänmaitoa vauvalle sitten annetaan.

Tutkimuksissa (mm. Israelissa tehdyssä) on todettu pitkän (=6kk) täysimetyksen suojaavan diabetekseltä. Pelkkä lehmänmaidolle altistuminen ei aiheuta diabeteksen puhkeamista, vaan se vaatii myös sen, että vauvalla on diabetekselle altistava geeni. Jos tämä geeni löytyy, niin mitä pidempään lapsi on ilman lehmänmaitoaltistusta puolen vuoden täysimetyksen jälkeen, sitä pienempi mahdollisuus lapsella on sairastua ykköstyypin diabetekseen.

Vähittäinen vieroittaminen on lähes aina lempeämpää sekä äidille että lapselle. Äkkivieroitus, mikäli imetyksiä on useampi vuorokaudessa, voi altistaa äidin tiehyttukokselle ja sitä kautta rintatulehdukselle. Koska imetys on vauvalle muutakin kuin ruokaa, voi imetyksen lopettaminen kerrasta poikki -tyyliin olla hyvin stressaavaa - myös äidille. Kun imetyksiä vähentää esim. tuolla yksi kerrallaan -menetelmällä, rintojen maidoneritysmekanismi ajetaan alas hiljalleen ja hellävaraisesti.
Toki joskus voi olla sellainen tilanne, että imetys pitää lopettaa heti. Tällöin on erittäin tärkeää, että rintoja ei päästetä pakkautumaan juuri tuon rintatulehdusriskin takia, vaan niitä kuitenkin tyhjennetään jonkin verran. Äkkivieroituksessa pitää myös huolehtia siitä, että vauva saa tarpeeksi maitoa ja muuta nestettä. Yli puolivuotiaan suositeltu maidontarve on 5-6dl vuorokaudessa. Jos äkkivieroitus tehdään reilusti alle vuoden ikäiselle, pitää äidinmaito korvata korvikkeella. Jos vieroitettava on n. yksivuotias (tai yli), voidaan tarjota raakaa lehmänmaitoa tai esim. hapanmaitotuotteita kalsiumin saannin turvaamiseksi ja juomiseksi sitten vettä.

Jaana

Kiitos vastauksista. Meillä on tilanne nyt sellainen, että minä palaan takaisin työelämään kuukauden kuluttua ja mies jää hoitamaan poikaa. Päivisin pojan pitäisi siis pärjätä ilman rintamaitoa. Muutenkin olin jo vähän sitä vieroittamista siis miettinyt. Olen nyt useampana päivänä antanut vähän piimää tai viiliä ja pojalle ei ole niistä mitään oireita tullut. Voiko määrää nyt vähitellen suurentaa. Uskaltaako kohta 11 kk vanhalle lapselle antaa jo esin. 1dl viiliä?

Miten on, saakohan lapsi tarpeeksi maitoa jos imetän häntä aamulla sekä illalla ja päivällä isä antaa esim. 2dl korviketta ja 1dl viiliä. Vaikeaahan se on arvioida rinnasta saadun maidon määrää, mutta kuulostaisiko tämä yhteensä sopivalta määrältä maitoa? Siis voinko laskea että poika saisi silti edelleen sen n. 100ml /imetys vaikka imetyskerrat olisivatkin vähentyneet vaan aamuun ja iltaan?

Minun on varmaan otettava korvike käyttöön kun en vielä lehmänmaitoa haluaisi antaa ja pumppamalla en saa enää juuri ollenkaan maitoa. Vai olisiko sinulla jotain muita mahdollisia ideoita? Minun on alettava vähentämään imetystä kohta, koska muuten kiristys rinnoissa käy työpäivän aikana liian kovaksi ja nyt olisi aikaa vielä edetä rauhallisella tahdilla. Olen myös vähän epävarma siitä miten poika suostuu korviketta mukista juomaan ja siksi sen opettelu olisi varmaan aloitettava vähitellen. Poika ei ole koskaan pullosta maitoa juonut ja mukistakin on tähän asti hörppinyt vain vähän vettä. Olisin kovin kiitollinen jos voisit antaa vinkkejä siihen miten toimin ja miten saan turvattua pojalle riittävän maidonsaannin. Poika on muutamaa päivää vajaa vuoden kun työt alkavat. Lehmänmaitoon olen ajatellut siirtää pojan vähitellen kesän kuluessa.

Ensimmäisen lapsen kanssa sitä miettii kaikenlaista, enkä aina oikein osaa luottaa omiin tietoihin ja äidinvaistoon. Siksi olen kovin kiitollinen tästä hyvästä palstasta.

Hei taas!

Jos lapsi ei ole hapanmaitokokeiluihin mitenkään reagoinut, voi hänelle mielestäni antaa esim. tuota kysymääsi viiliä sen verran, kuin kelpaa
Jos ajatellaan, että lapsi saa rinnasta 1-2dl/imetyskerta ja kertoja tulee vuorokaudessa 2, ja niiden lisäksi korviketta tuo 2dl sekä 1dl viiliä, niin melko hyvältä kuulostaa Lisäksi, jos kalsiumin saanti huolettaa, voi esim. aamu- tai iltapuuron keittää maitoon (tai korvikkeeseen) ja sen lisäksi antaa esim. juustosiivuja tai ruokaa, jjossa on käytetty maitoa.

Olisiko sinun mahdollista lypsää rinnat kerran työpäivän aikana? Rinnat aika nopeasti sopeutuvat uuteen tahtiin, ja tuo kerran työpäivan aikana -lypsäminen voisi helpottaa tilannetta sikäli, että jos imetyksen lopettaminen tuntuu vielä liian hankalalta, saisit sille lisäaikaa. Lisäksi pumpatun maidon voi sitten päivällä tarjota lapselle. Useinhan, jos rinnat oikein täyttyvät, heruminenkin käynnistyy herkemmin, jolloin pumppaaminen onnistuu paremmin.

Oletteko kokeilleet tarjota lapselle maitoa mukista niin, että hän imisi sen pillillä? Aika monet oppivat melko nopeasti tuon pillillä juomisen, ja sitä kautta alkaa maitoa mennä muualtakin kuin rinnoista Toinen hyvä keino on antaa lapsen harjoitella juomista virvoitusjuomapullon suusta. Limun sijasta pullossa (0,5L) voi olla vaikka vettä

Toinen ihan varteenotettava vaihtoehto on, että lapselle ei anneta "näkyvää" maitoa, ts. hänelle annetaan juomaksi vettä ja maito on sitten ruuassa. Tarvittaessa tätä täydennetään kalsiumlisällä (tabletti); joka sekoitetaan ruokaan.

Toivottavasti löydätte teille hyvän tavan toimia.
Aurinkoisia päiviä!

Jaana

Hei!

Entä jos lapsi ei millään suostu juomaan mitään lehmänmaitoa? Ei hyla-, kevyt-, täysmaitoa? Olen yrittänyt myös sekoittaa korvikkeeseen, mutta eipä auta. Ei ole korvikkeita juurikaan syönyt. Kiitos vastauksesta.

Minna

Hei!

Halutessasi voit pyytää neuvolasta lähetettä ravitsemusterapeutille, joka voi arvioida nykyisestä ruokavaliosta saatavan kalsiumin määrän. Kalsiumiahan on mm. kalassa ja tummanvihreissä kasviksissa (basilika, nokkonen) ja lasten makuun sopivassa (sokeroimattomassa) ruusunmarjassakin (Finelin mukaan peräti 334mg/100g, äidinmaidossa n. 27mg/100g). Lehmänmaitoa ei siis välttämättä tarvitse ollenkaan, jos kalsiumin (ja d-vitamiinin) saanti muulla tavalla täyttyy. Ja jos ruokavaliosta sitä ei saa riittävästi, aina voi turvautua apteekkiin ja ostaa esim. kalsiumraetta tms. Mutta ennen sitä on hyvä käydä siellä ravitsemusterapeutilla.

Monet lapset muuten tykästyvät piimään juomana maidon sijaan

Jaana

Hei Jaana!

Kiitos vastauksestasi, ehkä pitäisi harkita tuota neuvoasi. Lapsi ei kuitenkaan pidä kalasta hirveästi.

Aloitinkin ensin juottamaan piimää (ennen maitoa), mutta kun aloin tarjoamaan maitoa, niin poika ei ole sen jälkeen enää juurikaan huolinut edes piimää. Kannattaisiko unohtaa maidon tarjoaminen joksikin aikaa, sillä tuntuu että poika aavistaa heti kun tarjotaan maitoa (oli muki sitten ihan millainen tahansa)?

Mutta tällä samaisella lapsella ongelmana se, että syö vielä kerran yössä (nyt poika 1 v). Sillä ei huoli tuttia, vettä, eikä mitään muutakaan vaan huutaa niin kauan, että saa rintamaitoa. Ajattelin, että jos alkaisi juoda maitoa mm. iltaisin, niin ei kaipaisi rintaa enää yöllä. Mieskin on yrittänyt silitellä ja taputella... lapsen yöllä uneen, mutta kun huutoa on kestänyt 1 ½ tuntia, niin en ole enää voinut sitä kuunnella, vaan olen imettänyt ja yl. siihen lapsi on rauhoittunut.

Kiitos taas vastauksestasi.

Minna

Hei taas!

Minulle jäi vähän epäselväksi se, miten poikasi reagoi ruuan seassa olevaan maitoon. Siis kypsennettyyn, esim. makaronilaatikossa tms. Maitoa ei tarvitse juoda, vaan myös ruuan seassa oleva maito (esim. raejuusto sormiruokana) lasketaan mukaan.

Itse tekisin vastaavassa tilanteessa niin, että jättäisin juotavaksi tarkoitetun maidon tarjoamatta, jos lapsi noin selvästi protestoi. Hän kuitenkin käy vielä rinnalla, eikä lyhytaikainen maidon puutos ruokavaliossa vahinkoa aiheuta.

Kerroit yösyöntiongelmasta. Ymmärsin, että te vanhemmat koette sen ongelmaksi, lapselle kerran yössä havahtuminen rinnalle syömään ei liene mikään ongelma?
On aika tavallista, että vuoden ikään imetetyt lapset käyvät öisin vielä rinnalla Eihän siitä missään vauvakirjoissa puhuta, mutta äitien kokemuksia kuunneltuani (ja omienkin lasten imetysten perusteella) tiedän, että kyse on ihan normaalista tapahtumasta. Lisäksi aika monilla lapsilla on tuossa vuoden molemmin puolin eroahdistusta, jolloin se rinta on varmin merkki siitä, että äiti ei ole mihinkään hävinnyt. Yövieroitus on sitä helpompi tehdä, mitä valmiimpi lapsi on siihen itse. Toki tuloksiin päästään joskus ihan vain silkalla vanhemman tahdon voimalla, mutta takapakkia voi aina tulla mm. sairastamisten yhteydessä.

Tsemppiä!

Jaana

Hei Jaana!

Suuret kiitokset taas vastauksistasi. Niin unohdin kertoa, että poika kyllä syö maitoon keitetyn puuron ja muutkin ruuat, mutta muuten ei sitä juo. Ehkä kannattaa tosiaan vähäksi aikaa unohtaa tuo maito.

Niin olemme itse ajatelleet, että pojan olisi aika päästä eroon yösyömisestä. Mutta ehkä juuri siksi, että kun hän syö vielä päivisin (ainakin aamulla ja illalla) rintaa, niin kaipaa sitä yölläkin ehkä vain tavan vuoksi. Niin ja ehkä haluaa tosiaan varmistaa, että äiti ei ole kadonnut mihinkään ja kaipaa äitiä yölläkin. Itsestä vaan tuntuu välillä, ettei millään jaksaisi nousta lasta syöttämään, mutta ehkä täytyy vain odottaa, kun lapsi on valmis irtautumaan rintaruokinnasta.

Minna

Moikka.

Koitin etsiä netistä vastausta kysymykseeni, mutta en löytänyt ja löytyi vain tämä ketju. Kyselisin sitä vain kun olen kuullut että lehmänmaitoa (täysmaito) sotkettuna veteen, olisi melkein sama kuin tuo äidinmaidonkorvike. Mietin että uskaltaisiko tuota kokeilla 5kk?

Hei!

Äidinmaidonkorvike on eri asia kuin täysmaito veteen lantrattuna.

Korvikkeessa on mm. lehmänmaidon proteiineja pilkottu vauvan munuaisille paremmin sopiviksi, lisäksi siihen on lisätty erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita ja laktoosia sekä vähennetty mm. natriumin määrää.
Esim. finelistä (www.fineli.fi) voit katsoa, mitä täysmaito ja äidinmaidonkorvike pitävät sisällään.

Vedellä jatkettu lehmänmaito ei siis ole alle vuoden ikäisen lapsen ravintoa, mutta toki vanhemmat tekevät päätökset lapsen ruokinnasta.

Jaana

Hei Jaana,
hitusen menee aiheen sivusta, mutta tuossa aikaisemmin mainittiin että maidontarve on vuorokaudessa 5-6 dl. Tarkoitetaanko sillä samalla koko nesteentarvetta vai kuinka paljon vettä pitäisi saada lisäksi?
Pojan (9,5 kk) nestetasapainon kanssa on aikaisemmin ollut suuria ongelmia, enkä ole uskaltanut jättää loputtomia yöimetyksiä väliin. Unikoulu lienee aika turha, jos lapsi välillä pääsee äidin viereen tissille ja välillä ei. Kaksi päivää on jo maisteltu luonnonjogurttia ilman ongelmia. Imetystä olisi tarkoitus hitaasti ajaa alas. Sittenhän olisi helpompi kontrolloida purkista tulevan maidonkin määrää ja siten perustella itselleenkin ettei yöllä tarvita maitoa.

Vastauksesta kiitollisena
Helix

Hei Helix!

Tuo 5-6 dl maitotuotteita (sis. äidinmaito) vuorokaudessa on se laskennallinen arvo, jolla lapsen kalsiumintarve saadaan täytettyä. Nesteen määrä on todennäköisesti suurempi, kun aikuisellakin se on 1,5-2 litraa vuorokaudessa. Nestettähän alle yksivuotiaat saavat (äidin)maidon lisäksi myös mm. kaupan soseista, joissa etenkin hedelmäsoseissa voi yli puolet olla vettä.

Olen antanut itselleni kertoa, että nesteen tarve on tyydytetty silloin, kun kiinteitä syövällä vauvalla uloste ei ole liian kovaa ja pissavaippoja tulee sopiva määrä ja pissa on vaaleaa.

Ehdottaisin, että vauvasi nesteentarpeen suhteen juttelisit asiasta neuvolassa/lääkärin kanssa.

Yst. terv.
Jaana