Unten maille kantoliinassa
(Soininen, K. 2003)

kova kiipeilemään

Valto, 1 v 8 kk, on aina ollut kova poika kiipeilemään. Yhdeksän kuukauden ikäisenä hän jo kipusi itse syöttötuoliin ja puolitoistavuotiaana tuli pois pinnasängystä, jonka pohja oli säädetty kaikkein matalimmalle tasolle. Nukahtamisesta tuli aikamoinen ongelma, kun Valto kiipesi pois sängystä ja toisinaan tippui lattialle. Siirsimme Valton keväällä lastensänkyyn ja iltarumba jatkui: parhaina iltoina kannoimme Valton toistakymmentä kertaa takaisin sänkyyn. Putoamisilta  vältyttiin, mutta nukahtaminen ei ollut yhtään helpompaa. Yleensä unille mentiin uuvutustaistelun jälkeen itkun kanssa.

tuudittamista

Toukokuussa keksin nukuttaa Valton päiväunille kantoliinassa. Se toimi todella hyvin, kun vielä lisäsin kuvaan mukaan laulamisen ja pienen keinumisen tai kävelyn huoneen päästä toiseen. Pian kokeilin samaa keinoa myös yöunille mentäessä ja se toimi loistavasti myös illalla. Koska lastenlauluvalikoimani ei ole suuren suuri, tulostin sata sivua lauluja ja laitan aina muutama liuskan sinitarralla kiinni Valton huoneen seinälle. Siitä sitten lunttaan sanat samalla kun tuuditan Valtoa liinassa. Nyt repertuaariini kuuluu jo melkein kymmenen laulua. Sävel ei välttämättä mene aina kohdilleen, mutta Valtoa se ei tunnu haittaavan. Valto tykkää kovasti olla kantoliinassa ja toisinaan nähdessään äidin virittelevän liinaa, hän tulee vierelle odottamaan valmiiksi ja ojentaa käsiään, että pääsisi kyytiin. Olen nukuttanut Valtoa kaikissa liinoissani: Haikarankehtoliinassa, Vitmissä ja Lifterissä. Kaikki toimivat oikein hyvin, eikä rengasliinassakaan ennätä selkä kipeytymään, koska Valto nukahtaa yleensä melko nopeasti. Valto ei anna laittaa liinaa päänsä taakse tueksi, vaan joudun tukemaan häntä käsivarrellani. Kun lasken Valton sänkyyn, hän nostaa unissaan takapuolta, että saan liinan pujotettua hänen altaan pois.

todella toimii - äitikin nukahtaa

Kantoliinaan nukuttaminen toimii 99 % varmasti. Toisinaan mokaan homman olemalla hätäinen ja ottamalla Valton liian aikaisin liinasta pois. Yleensä 10-15 minuuttia riittää nukuttamiseen, siinä ajassa ennätän laulaa osaamani laulut läpi kerran tai pari. Minulle oli yllätys, että noinkin ison lapsen voi vielä nukuttaa liinaan. Keksintö helpotti elämää huomattavasti, kun monta tuntia kestäneet iltajuoksut ja itkut loppuivat. Valto ennättää varmaan taas opettelemaan itsekseen nukahtamisen taidon, nyt on kaikkien hermoille parasta, että hän saa nukahtaa turvallisesti äidin lähelle. Aamuyöstä tai aamulla Valto tulee yleensä vanhempien sänkyyn jatkamaan unia. Luulen, että kantoliinaan nukutus toimii, koska siinä yhdistyy monia asioita. Ensinnäkin Valtosta, kuten lapsista yleensä, on ihanaa olla liinassa. Liinasta ei pääse karkaamaan kesken kaiken pois, eikä Valto liinassa rimpuilekaan samalla tavalla kuin sylissä. Liikkeellä olo, pieni heijaava liike tuudittaa hyvin uneen. Ja yksitoikkoinen laulu ja tutut sanat ovat myös hyvää unilääkettä.

Kommentit tervetulleita, Kati. Lähetä oma tarinasi, info@babyidea.fi.