KIINTEÄT JA IMETYS
WHO suosittelee täysimetystä noin kuuden kuukauden ikään asti. Suomessa suositukset muuttuivat syksyllä 2004 vastaamaan WHO:n suosituksia, siten, että täysimetystä suositellaan terveille ja täysiaikaisille vauvoille puolivuotiaaksi ja imetystä kokonaisuudessaan vähintään yksivuotiaaksi asti. Alle nelikuisella kiinteiden aloittaminen vie tilaa paremmalta ravinnolta, äidinmaidolta, ja saattaa jopa haitata imetystä. Lisäksi tutkimuksissa on todettu, että alle kolmikuisen suolisto ei vielä kykene käyttämään kiinteää ravintoa hyödykseen, vaan että siitä saattaa olla jopa haittaa.

Mistä tietää, että vauva on valmis syömään muutakin kuin äidinmaitoa?

  • Vauva on kiinnostunut ruuasta ja ruokailuhetkistä.
  • Vauva avaa suunsa lusikalle.
  • Vauva ei työnnä kielellään ruokaa pois suusta, vaan sen sijaan osaa siirtää ruuan kielellään suun takaosaan ja nielaista sen. Tämä kielellä ulostyöntämisen refleksi liittyy imemiseen ja heikkenee noin puolen vuoden iässä.
  • Vauva ei käännä päätään pois, kun hänelle tarjotaan ruokaa.
  • Vauva osaa itse tarttua ja viedä ruokaa tms. suuhunsa.
  • Vauva osaa istua tuettuna.
  • Vauvalla on hampaita.
  • Tiheän imun kausi kestää ilman, että vauva on tulossa kipeäksi tai tekee hampaita.

Miten ja milloin?

Kiinteiden aloittamisessa on useita erilaisia tapoja. Perinteisin tapa lienee se, että vauvalle tarjotaan yhtä ruoka-ainetta kerrallaan noin viikon ajan johonkin tiettyyn aikaan päivästä. Lisäksi ruoka soseutetaan mahdollisimman sileäksi. Kun kiinteitä alkaa tarjota puolivuotiaalle tai vanhemmalle vauvalle, voi ensin käydä läpi kaikki ruokaympyrän lohkot: juurekset, vihannekset, marjat, viljat ja lihat. Kun näistä jokaisesta on tarjottu yhtä ruoka-ainetta, voidaan tehdä uusintakierros. Jos perheessä on allergioita, rauhallisen aloituksen etuna on, että mahdolliset allergiareaktiot on helpompi huomata.

Aluksi voi antaa pieniä annoksia kerrallaan. Puhutaan parista teelusikallisesta. Myös kiinteiden tarjoamisessa voi edetä vauvantahtisesti: vauvaa ei voi pakottaa syömään. Ruokailukertoja imetetyillä vauvoilla voi lisätä yhden vauvan ikäkuukautta kohti. Jos äiti haluaa jatkaa imetystä lähemmäs vuoden ikää tai sen yli, voi kiinteät makuannokset tarjota imetyksen jälkeen. Näin mössöt eivät vie liikaa tilaa vauvan masussa, vaan pääasiallinen ravinnonlähde on edelleen äidinmaito. Mikäli vieroitus on toiveena ennen yhden vuoden ikää, voi kiinteitä tarjota ennen imetystä. Jos vauva kovin tykästyy soseisiin, hän saattaa ihan itse vähentää äidinmaidon määrää ruokavaliossaan. Koska kuitenkin alle vuoden ikäisen suositeltuna pääasiallisena ravinnonlähteenä on maito, kannattaa äidinmaidon tilalle tarjota mm. ruokajuomaksi silloin äidinmaidonkorviketta. Vasta kiinteiden aloituksen jälkeen näkee, onko vauva sitä sorttia, että hän syö mielellään ja paljon kiinteitä samoin kuin sen, vaikuttaako kiinteiden aloittaminen imetystä vähentävästi.

Toinen tapa aloittaa kiinteät on ottaa vauva heti alusta alkaen mukaan perheen yhteisiin ruokailuhetkiin, jolloin vauvalle myös tarjotaan niitä ruoka-aineita, joita hän voi syödä. Äiti voi lautaseltaan muussata perunanpalan ja tarjota sitä lusikalla tai sormellaan vauvalle syötäväksi. Vauvalle voidaan myös antaa pehmeäksi keitetty perunanpala ns. sormiruuaksi, eli itse syötäväksi. Näin vauvalle tulee kerralla useampi ruokailuhetki mukaan päivärytmiin, mutta annokset voidaan pitää minimaalisina aluksi. Mallioppimisella on tässä tavassa usein suuri rooli syömäänopettelun suhteen.

Hyviä aloitusruokia ovat lähes mitkä tahansa hedelmät, vihannekset ja marjat: banaani, maissi, porkkana, aprikoosi, ruusunmarja, kesäkurpitsa, avokado, päärynä, bataatti, omena... Peruna saattaa aiheuttaa helpommin masuvaivoja suuren tärkkelyspitoisuutensa vuoksi. Kotimaiset viljat suositellaan otettavaksi mukaan kuuden kuukauden iän jälkeen ja aakkosjärjestyksessä (kaura, ohra, ruis, vehnä) gluteenin takia. Aiemmin voi toki kokeilla mm. tattaria, hirssiä tai riisiä. Lihaa voi myös alkaa tarjota lähes heti, mikäli kiinteät aloittaa puolivuotiaalle vauvalle.
Raudanpuuteanemiaa ei yleensä alle seitsenkuisilla täysimetetyllä vauvoilla esiinny, mikäli äiti ei ole raskauden aikana kärsinyt anemiasta ja lapsi on terve sekä täysaikaisena syntynyt. Äidinmaito sisältää rautaa vähemmän, kuin lehmänmaito, mutta huomattavasti paremmin imeytyvässä muodossa.

Vellit ja puurot

Nykysuosituksen mukaan vauva ei vellejä tarvitse, vaan hänelle annetaan maito maitona ja puuro puurona. Teollisesti valmistetut lastenvellit ovat pääasiassa maustettua korviketta. Imetetylle lapselle annettuna ne saattavat viedä tilaa äidinmaidolta, ja siten vähentää vauvan rinnanimemishaluja. Ruokajuomaksi voi tarjota vettä. Kun vauva saa jo kiinteitä ruokia, vettä ei tarvitse keittää. Kylmä vesijohtovesi käy usein sellaisenaan. Veden antamisen tarkoituksena on usein se, että vauva saa sillä huuhdottua kiinteän ruuan pois suustaan sekä se, että hän tottuu veden makuun. Mikäli vauvalle haluaa tarjota ruokajuomaksi maitoa, voi äiti joko lypsää maitoa mukiin tai imettää uudelleen heti ruuan jälkeen, jos vauva vain suostuu rinnalle.

Ilta- ja aamupuurot voi hyvin keittää veteen. Jos puuroa haluaa vähän löysentää, sen voi tehdä lypsetyllä äidinmaidolla. Kannattaa muistaa, että äidinmaito sisältää ruokaa hajoittavia entsyymejä, jotka aloittavat toimintansa heti rinnasta poistuttuaan. Mikäli äidinmaidolla löysennettyä puuroa ei syödä heti, se voi muuttua velliksi, joka onkin vaikea lusikoida vauvan suuhun :)

Maitoa pitkään
Imetyssuositus Suomessa on vuoden ikään asti. WHO suosittelee imetystä vähintään kaksivuotiaaksi ja sen jälkeenkin, mikäli äiti ja lapsi niin haluavat. Joka tapauksessa (äidin)maidon tulisi olla vauvan pääruokaa koko ensimmäisen vuoden ajan. Yli puolivuotiaan maidonsaantisuositus on 5-6dl/vrk. Tähän lasketaan kaikki vauvan käyttämä maito, myös äidinmaito ja korvike. Riittävän määrän äidinmaitoa yli puolivuotias saa usein 3-4 tehokkaalla imetyskerralla. Alle yksivuotias saa lähes kaiken tarvitsemansa energian äidinmaidosta, eikä sen takia tarvitse suuria määriä muuta ravintoa.

Yleensä heikkoon painonnousuun suositellaan kiinteiden aloittamista. Tällöin usein unohdetaan se tosiasia, että ilman rasvalisää kasvikset ja hedelmät sisältävät huomattavasti vähemmän energiaa kuin äidinmaito. Lisäksi kiinteät täyttävät enemmän, jolloin luonnollisesti imetysvälit voivat pidentyä. Tämä taas saattaa johtaa siihen, että lapsen paino ei nouse edes entiseen malliin. Sen takia heikohkoon painonnousuun kannattaa parannuskeinoksi kokeilla ensin tiheämpää imetystä ja muita imetyksentehostamiskeinoja ja vasta, jos tämä ei tuo toivottua tulosta, aloittaa kiinteät - mielellään rasvalisällä. Toisaalta täysimetetyillä vauvoilla painokäyrän notkahtaminen neuvolan nykyisillä käyrillä on hyvin tavallista ja tapahtuu yleensä noin 4-6 kuukauden iässä.

sormiruokaa

Harvalla vauvalla kiinteiden aloittaminen parantaa yöunia. Monilla mössöt jopa voivat lisätä yöhulinointia, jos niistä aiheutuu masuvaivoja tai allergisia reaktioita. Jos kiinteiden aloittamisen myötä imetykset päivällä vähenevät, vauvat voivat ottaa maitokiintiön täyteen imemällä yöllä tiheämpään.

"Kyllä tuon kokoisen/ikäisen pitäisi jo syödä muutakin kuin tissiä! Eihän se ikinä opi syömään muuta kuin maitoa." Ihan varmasti lapset oppivat syömään "kunnon ruokaa", vai oletko kuullut aikuisesta, joka edelleenkin käy tissillä syömässä ;-). Se, että kiinteät tulisi aloittaa aikaisin, jotta vauva tottuisi lusikkaan, ei ole kovin hyvä syy. Vauvan voi totuttaa lusikkaan muutenkin, kuin antamalla siitä ruokaa: vauvan voi antaa leikkiä lusikalla ja d-vitamiinitipat tai maitohappobakteerit voi antaa lusikalla.

Kiinteän ruuan ei välttämättä tarvitse olla lusikkaruokaa. Monet vauvat tykkäävät mutustella "sormiruokaa". Esimerkiksi kaupassa myytävät Laatupaakarin maissinaksut ovat hyvää ensiruokaa kiinteään totuttelevalle vauvalle. Samoin vauvalle voi antaa vähän kypsennettyä omenaa lohkoina, kurkkutangon, keitettyä porkkanaa tai perunaa paloina, keitettyjä kanasuikaleita tai jauhelihaa. Kunhan se vain menee mössöksi sitten suussa. Näissä tilanteissa ei lasta kannata kuitenkaan jättää yksin syömään, ettei hän vahingossakaan tukehdu. Jos äiti/hoitaja vaan jaksaa katsella sotkua, niin vauvan voi antaa tutustua mössöihinkin "käsin": vauva vaippasilteen ja ruokalautanen eteen. Vauvat muutenkin tutustuvat uusiin asioihin koskettamalla ja maistamalla, joten miksi ei ruokaankin.

yhtä hyvää

Äidinmaito ei missään vaiheessa laimene "käyttökelvottomaksi". (Aiheesta löytyy hyvä kirjoitus Imetystukilistan sivuilta.) Toki se muuttuu lapsen tarpeita vastaavaksi lapsen kasvaessa, mutta rasvapitoisuus ei laske imetyksen kestäessä. Onpa tutkimuksen mukaan todettu yli yksivuotiaan saavan entistä rasvaisempaa maitoa. Tosin sanoen kaksivuotiaan imemä maito on ihan yhtä hyvää kuin kaksikuisenkin. Kaksivuotiaalla lapsella luonnollisesti on suurempi energiantarve, ja siksi hän tarvitsee muutakin ruokaa äidinmaidon lisäksi riittävän energiansaannin turvaamiseksi. Samoin paljon liikkuva aikuinenkin tarvitsee enemmän ruokaa kuin istumatyötä tekevä.

Lapsillakin on päiviä, jolloin kiinteät eivät maistukaan. Niistä ei kannata huolestua, sillä terve lapsi syö kyllä viikon aikana tarvitsemansa määrän ravintoa. Imetetyllä vauvalla voi mm. hampaiden puhkeamisen yhteydessä olla kausia, jolloin mössöjä ei mene alas yhtään, vaan vauva on lähes täysimetyksellä. Tämä voi tapahtua myös silloin, kun lapsi on tulossa kipeäksi. Tällöin kannattaa kuunnella lasta ja huolehtia siitä, että hän saa tarpeeksi nestettä. "Lusikkalakko" ei ole epätavallista.